Euroviisut

Tervetuloa Euroviisujen sykkeeseen! Toukokuussa 2025 Baselissa järjestettävä musiikkijuhla tuo yhteen kulttuurit, tunteet ja unohtumattomat esitykset. Suomen Erika Vikman ja suomenruotsalainen KAJ Ruotsin väreissä vievät viisuhuuman uudelle tasolle. Euroviisut.info on sinun paikkasi – löydä uutiset, artistit ja liput helposti!

Tuoreimmat uutiset

erika vikman euroviisuasu on herättänyt kohua mediassa

Erika Vikmanin euroviisuasu paljastettiin – kultaiset piikit ja peitetty takaosa herättävät huomiota

Erika Vikmanin edustusasu Euroviisuihin on vihdoin nähty. Uuden Musiikin Kilpailussa helmikuussa säväyttänyt asukokonaisuus on kokenut selkeitä muutoksia ennen kansainvälistä finaalia. Uusi tyyli: kiiltoa, kultaa ja

Lue lisää »

Euroviisut 2025: Mitä Artisteja on Sensuroitu ja Miksi?

Eurovision laulukilpailu 2025 Baselissa on täynnä musiikkia, väriä ja odotettua draamaa, mutta kulisseissa artistit ovat joutuneet tekemään joitakin mukautuksia esityksiinsä. Euroviisut tunnetaan ilmaisunvapauden juhlana, mutta

Lue lisää »

Euroviisut 2025: Kuka voittaa? Tässä ovat vedonlyöjien suosikit

Eurovision laulukilpailu 2025 on ovella, ja jännitys tiivistyy! Sveitsin Basel isännöi tämän vuoden kilpailua, kiitos viime vuoden voittajan, ei-binäärisen artistin Nemon ja hänen kappaleensa “The

Lue lisää »

Euroviisut 2025 – Basel kutsuu!

Euroviisut 2025 järjestetään Sveitsin Baselissa 13.–17. toukokuuta, kun Nemo toi maalle voiton kappaleella The Code vuonna 2024. Semifinaalit sytyttävät lavan 13. ja 15.5., ja finaali huipentaa musiikkijuhlan 17.5. Luvassa on jälleen tarttuvaa musiikkia, kulttuurien juhlaa ja unohtumattomia hetkiä.

Suomen viisuperintö loistaa kirkkaana: Lordin legendaarinen voitto Hard Rock Hallelujah’lla (2006) ja Käärijän kakkossija Cha cha cha’lla (2023) ovat historian helmiä.

Vuonna 2025 Suomen edustaja Erika Vikman tuo lavalle rohkeaa energiaa, kun taas suomenruotsalainen komediatrio KAJ edustaa Ruotsia kappaleella Bara bada bastu. KAJ:n saunahenkinen huumori on vedonlyöjien suosikki – voisiko suomalaistaustainen ryhmä napata Ruotsille voiton?

Uuden musiikin kilpailu - UMK 2025

Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) on Suomen portti Euroviisuihin, jossa valitaan maan edustaja kansainväliselle viisulavalle. Tämä energinen ja yllätyksellinen kilpailu kokoaa yhteen tuoreita kykyjä, rohkeita esityksiä ja tarttuvia kappaleita, jotka kilpailevat paikasta Euroviisujen valokeilassa. UMK on paitsi musiikkijuhla myös foorumi, jossa suomalainen luovuus pääsee loistamaan – oli kyse sitten popista, rockista tai jostain täysin odottamattomasta.

Joka vuosi UMK tarjoaa katsojille unohtumattomia hetkiä ja nostaa esiin artisteja, jotka jäävät mieliin. Viime vuosina kilpailu on tuonut framille esimerkiksi Käärijän kaltaisia ilmiöitä, jotka ovat valloittaneet sydämiä ympäri Euroopan. Sivustoltamme löydät kaiken olennaisen UMK:sta: osallistujat, aikataulut ja uutiset, jotta pysyt kärryillä matkalla kohti seuraavaa viisuedustajaa!

Euroviisut liput – mitä kannattaa tietää?

Euroviisujen lippuja himoitaan joka vuosi valtavalla innolla, ja ne viedään käsistä usein hetkessä. Jos haluat mukaan paikan päälle kokemaan tunnelman livenä, nopeus ja valmistautuminen ovat avainasemassa. Liput myydään erikseen jokaisen tapahtuman osalta – tämä tarkoittaa, että semifinaaleihin ja finaaliin tarvitset omat pääsylippusi.

Lipunmyynti käynnistyy yleensä keväällä, tyypillisesti maalis–huhtikuun tienoilla. Euroviisujen viralliset kanavat ilmoittavat tarkat aikataulut, lippuluokat ja hinnat hyvissä ajoin ennen myynnin alkua, joten on tärkeää seurata ilmoituksia aktiivisesti.

Tarjolla on useita eri hintaluokkia, joten mukaan mahtuu sekä edullisempia että arvokkaampia vaihtoehtoja. Finaaliin haluavan on kuitenkin hyvä varautua maksamaan lipuista useita satoja euroja – etenkin parhaista paikoista. Semifinaaleihin voi päästä hieman kevyemmällä budjetilla, mutta myös niiden kohdalla hinnat voivat kivuta korkeiksi suosituimpien paikkojen osalta.

Koska kysyntä on joka vuosi valtavaa, kaikille halukkaille ei riitä lippuja. Onnekkaimmat ja nopeimmat saavat paikkansa katsomosta – ja juuri siksi kannattaa pysytellä hereillä. Paras tapa lisätä mahdollisuuksia on seurata Eurovisionin virallisia verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, joissa tiedot lipunmyynnistä julkaistaan ensimmäisenä.

Euroviisut eli Eurovision laulukilpailu

Eurovision laulukilpailu, kansainvälisesti tunnettu nimellä Eurovision Song Contest, on ainutlaatuinen laulukilpailu, joka on yhdistänyt musiikin ystäviä vuodesta 1956 lähtien. Järjestäjänä toimii Euroopan yleisradiounioni (EBU), ja kilpailuun voivat osallistua sen jäsenmaiden valitsemat esiintyjät. Jokainen maa tuo lavalle yhden uuden kappaleen, joka kilpailee kansainvälisen yleisön ja tuomaristojen äänistä. Säännöt ovat tiukat: kappaleet eivät saa olla julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuuta, mikä pitää sisällön tuoreena ja yllätyksellisenä.

Nimensä kilpailu sai EBU:n Eurovisio-verkostolta, joka alun perin kehiteltiin televisiolähetysten jakeluun. Alkuvuosina Euroviisut olivat erityisesti Länsi-Euroopan juhlaa, ja ainoastaan Jugoslavia edusti itäistä Eurooppaa. Kylmän sodan päättymisen myötä 1990-luvulla kilpailu laajeni kattamaan lähes koko Euroopan, ja nykyään siihen osallistuvat lähes kaikki itsenäiset Euroopan maat Liechtensteinia, Vatikaania ja osittain tunnustettua Kosovoa lukuun ottamatta. Entisistä valtioista esimerkiksi Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia eivät ehtineet osallistua ennen hajoamistaan.

Euroviisujen alkuvuosikymmeninä lähetystä seurattiin usein radion kautta, sillä mustavalkotelevisiot olivat vielä harvinaisia. Nykyisin kilpailu on maailman suurimpia ei-urheilullisia televisiotapahtumia, joka kerää vuosittain 160–200 miljoonaa katsojaa. Vuoteen 2003 asti Euroviisut huipentuivat yhteen iltaan, mutta suosion kasvaessa formaatti muuttui. Vuodesta 2004 lähtien mukana on ollut semifinaali, ja vuodesta 2008 alkaen semifinaalit on jaettu kahteen osaan: tiistain ja torstain lähetyksiin, jotka johtavat lauantain suurta finaalia edeltävälle viikolle.

Kilpailun ympärille on vuosien varrella rakentunut myös laaja fanikulttuuri ja mediailmiö, johon kuuluu musiikin ohella pukeutuminen, liput, katselubileet – ja yhä useammin myös vedonlyönti. Moni seuraa Euroviisut 2025 vedonlyöntikertoimia jo viikkoja etukäteen ja arvioi suosikkien menestystä osana kisahuumaa. Katso ajankohtaiset vedonlyöntivinkit ja kertoimet tästä ».

Tämä kehitys on tehnyt Euroviisuista entistä jännittävämmän ja monipuolisemman musiikkijuhlan, joka inspiroi miljoonia ympäri maailmaa – niin ruudun ääressä kuin vedonlyöntisivustoillakin.

Kilpailun rakenne

Eurovision laulukilpailu koostuu kolmesta jännittävästä televisiolähetyksestä: kahdesta semifinaalista ja finaalista. Suoraan finaaliin pääsevät isäntämaa sekä viisi suurta rahoittajamaata – Espanja, Iso-Britannia, Italia, Ranska ja Saksa. Muut maat kilpailevat kahdessa semifinaalissa, joista kummastakin kymmenen parasta etenee finaaliin äänestyksen perusteella.

Lähetykset seuraavat vakiintunutta kaavaa: kaikki kappaleet esitetään, minkä jälkeen maat äänestävät esitykset paremmuusjärjestykseen. Kilpailua juontaa yksi tai useampi juontaja englanniksi ja ranskaksi, ja jokaisella maalla on oma selostajansa, joka kommentoi tapahtumia omalla kielellään. Esitysten välissä nähdään lyhyitä “postikortti”-videoita, jotka usein esittelevät isäntämaan kulttuuria, vaikka vuodesta 2013 lähtien painopiste on siirtynyt artistien tarinoihin. Lähetykset kestävät nykyään 3,5–4 tuntia, ja ne on lähetettävä suorana, mainoskatkojen salliessa tilaa mutta ilman häiriötä esityksille.

Jokaisen lähetyksen alussa tunnelman virittää Euroviisujen tunnussävel, Marc-Antoine Charpentierin Te Deum -alkusoitto, joka on soinut EBU:n tapahtumissa vuosikymmenten ajan. Tämä rakenne tekee Euroviisuista ainutlaatuisen yhdistelmän musiikkia, show’ta ja kansainvälistä yhteenkuuluvuutta!

Laulukilpailun historia: Alkuvaiheet

Euroviisujen tarina alkoi, kun Euroopan yleisradiounioni (EBU) perusti vuonna 1954 Eurovisio-nimisen televisiojakeluverkon ohjelmien jakamiseksi jäsenmaidensa kesken. Nimi “Eurovisio” vilahti ensimmäisen kerran jo 1951, kun Evening Standard -lehden toimittaja George Campey kirjoitti Länsi-Euroopan maiden televisioyhteistyöstä. EBU halusi luoda ohjelman, joka yhdistäisi jäsenmaita, ja laulukilpailu osoittautui täydelliseksi ideaksi. Inspiraationa toimivat Italian Sanremon festivaali ja Venetsian musiikkitapahtuma. Kilpailun kehittivät Sveitsin yleisradioyhtiön Marcel Bezençon ja Italian RAI:n Sergio Pugliese.

Ensimmäiset Euroviisut järjestettiin vuonna 1956 Sveitsin Luganossa. Mukana oli seitsemän maata – Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa ja Sveitsi – ja jokainen sai esittää kaksi kappaletta. Sveitsin Lys Assia vei voiton kappaleella Refrain. Seuraavana vuonna kilpailu pidettiin Länsi-Saksassa, mutta pian vakiintui perinne, että edellisen vuoden voittajamaa isännöi seuraavan vuoden tapahtuman, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Osallistujamäärä kasvoi nopeasti, ja Euroviisut alkoi muovautua koko Euroopan yhteiseksi musiikkijuhlaksi, joka yhdisti kulttuureja ja loi unohtumattomia hetkiä.

Euroviisujen säännöt - Esiintyjät, kieli ja säestys

Euroviisuissa lavalle nousee enintään kuusi esiintyjää, joiden on oltava vähintään 16-vuotiaita finaalipäivänä. Kappaleiden kieltä tai esiintyjien kansalaisuutta ei rajoiteta, joten maat voivat vapaasti valita edustajansa ja tyylinsä. Aiemmin, vuosina 1966–1972 ja 1977–1998, kappaleet piti esittää maan virallisella kielellä, mikä toi lavalle monipuolisia tarinoita ja rallattelua. Kielisääntö syntyi, kun Ruotsi lauloi englanniksi vuonna 1965, mutta nykyään vapaus tuo esiin värikästä ilmaisua.

Kappaleiden kesto on rajattu kolmeen minuuttiin, ja sanoitusten tulee olla sopivia – kirosanat, poliittiset viestit tai brändimaininnat, kuten San Marinon Facebook-viittaus vuonna 2012, eivät käy. Musiikillisesti Euroviisut ovat kehittyneet: ennen vuotta 1999 esityksiä säesti elävä orkesteri, ja kapellimestarit, kuten Suomen Ossi Runne, loivat suurille kokoonpanoille sovituksia. Vuodesta 1973 taustanauhat alkoivat yleistyä, ja 1999 orkesteri jäi kokonaan pois. Nykyään säestys tulee nauhalta, mutta lauluosuudet on esitettävä livenä – sääntöä rikkonut Kroatia menetti pisteitä vuonna 1999. Vuodesta 2021 myös taustalauluja on saanut nauhoittaa, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia esityksille.

Tämä kehityskaari on tehnyt Euroviisuista dynaamisen alustan, jossa luovuus ja live-energia kohtaavat!

Huijaaminen

Euroviisujen historiassa on nähty yrityksiä kiertää sääntöjä, vaikka kilpailun reiluus on aina ollut keskiössä. Yksi tunnetuimmista tapauksista sattui vuonna 2013 Malmössä, kun paljastui, että azerbaidžanilaiset yrittivät ostaa ääniä liettualaisilta nuorilta finaalin äänestyksessä. He tarjosivat rahaa vastineeksi puhelimien käytöstä äänestämiseen, ja Liettua antoikin Azerbaidžanille täydet 12 pistettä. Azerbaidžan sijoittui toiseksi, mutta tapaus herätti kohua. Euroopan yleisradiounioni (EBU) reagoi vahvistamalla huijausyrityksen ja tiukensi sääntöjä: äänten ostaminen tai muu vilppi voi johtaa kolmen vuoden osallistumiskieltoon.

Toinen esimerkki sääntörikkomuksista liittyy Kroatiaan vuonna 1999, jolloin maa menetti pisteitä, koska heidän esityksensä taustanauhalla oli kiellettyjä lauluosuuksia.

Osallistumiskieltoja on kuitenkin harvoin jaettu. Ainoa maa, joka on saanut varsinaisen kiellon, oli Libanon vuonna 2005, mutta syy oli erilainen: se vetäytyi, koska ei suostunut lähettämään Israelin esitystä maan lainsäädännön vuoksi.

Vuonna 2022 Euroviisut kohtasivat jälleen kohun, kun kuuden maan – mukaan lukien Azerbaidžanin – tuomaripisteissä huomattiin epäsäännöllisyyksiä. EBU mitätöi näiden maiden tuomariäänet ja korvasi ne laskennallisella keskiarvolla, mutta osallistumiskieltoja ei määrätty.

Nämä tapaukset osoittavat, että vaikka EBU pyrkii pitämään kilpailun rehellisenä, huijausyritykset ovat haaste, joka vaatii jatkuvaa valvontaa. Tarkempia yksityiskohtia esimerkiksi vuoden 2013 tapauksen tutkinnasta tai mahdollisista muista sanktioista ei ole laajalti dokumentoitu, mutta EBU:n nopea reagointi ja sääntömuutokset korostavat heidän sitoutumistaan kilpailun integriteettiin. Euroviisut jatkaa kasvuaan, mutta nämä episodit muistuttavat, että reilu peli on olennainen osa sen henkeä.

Osallistujamaat

Eurovision laulukilpailuun voivat osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat, enintään 44 kerrallaan. Maan ei tarvitse sijaita Euroopassa – esimerkiksi Israel (vuodesta 1973), Armenia, Azerbaidžan ja Georgia (2000-luvulta) kilpailevat säännöllisesti, ja Israel ja Azerbaidžan ovat myös voittaneet. Marokko osallistui kerran 1980, kun taas Tunisia ja Libanon perääntyivät suunnitelmistaan. EBU:n jäseniä löytyy myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta, mutta harva näistä on mukana.

Kilpailun kasvaessa osallistujamäärää on rajoitettu lähetysajan pitämiseksi kohtuullisena. 1980–1990-luvuilla enimmäismäärä oli 22–23 maata. Itä-Euroopan maat liittyivät mukaan EBU:n ja OIRT:n yhdistymisen myötä 1993, mutta tilanpuutteen vuoksi huonosti menestyneet maat joutuivat pitämään välivuosia eri karsintasäännöillä vuosina 1994–2003. Vuodesta 2000 Ranska, Saksa, Espanja, Iso-Britannia ja myöhemmin Italia (BIG5) saivat automaattisen finaalipaikan rahoittajastatuksensa vuoksi.

Osallistujamäärän kasvu johti kaksipäiväiseen formaattiin vuonna 2004, ja vuodesta 2008 semifinaalit jaettiin kahteen osaan. Nykyään finaaliin etenee automaattisesti isäntämaa ja BIG5, muut kisaavat semifinaaleissa, joista kummastakin kymmenen parasta pääsee jatkoon. Poikkeuksena vuonna 2015 Australia kutsuttiin 60-vuotisjuhlan kunniaksi suoraan finaaliin, ja se on sittemmin jatkanut osallistumistaan ilman automaattipaikkaa. Kaikkien osallistujien on lähetettävä kilpailu suorana, ja voittajamaa isännöi seuraavan vuoden kisat, vaikka kustannukset voivat olla haaste.

Äänestys

Euroviisujen voittaja ratkeaa äänestyksellä, jossa eniten pisteitä saanut kappale voittaa. Vuodesta 1975 jokainen maa on antanut pisteitä kymmenelle parhaalle: 12, 10 ja 8–1. Omaa maata ei saa äänestää. Vuodesta 2016 pisteet jaetaan kahdesti – ensin tuomaristojen, sitten yleisöäänien perusteella – mikä pitää jännityksen loppuun asti. Vuodesta 2023 myös ei-osallistujamaiden äänet lasketaan yhtenä pistesarjana.

Aiemmin äänestys vaihteli: tuomarit antoivat yksittäisiä ääniä tai arvioivat kappaleita paikan päällä. Puhelinäänestys alkoi kokeiluna 1997 ja vakiintui 2003. Nykyään finaalissa ja semifinaaleissa (2009–2022) pisteet määräytyvät puoliksi tuomari- ja puoliksi yleisöäänistä. Äänestysaika on pidentynyt viidestä minuutista (1997–2003) 15 minuuttiin (2007–), ja vuodesta 2024 finaalissa voi äänestää jo ennen esityksiä, mutta semifinaaleissa vasta niiden jälkeen.

Pisteidenluku on show’ssa oma rituaalinsa: maiden edustajat, usein julkkikset tai ex-viisutähdet, kertovat pisteensä suorassa satelliittiyhteydessä, ja juontajat toistavat ne englanniksi ja ranskaksi. Vuodesta 2016 vain 12 pisteen saaja mainitaan ääneen, muut näkyvät ruudulla.

Tasapelitilanteita varten säännöt ovat kehittyneet. Vuonna 1969 neljä maata julistettiin voittajiksi, koska ratkaisutapaa ei ollut. Nykyään tasapelin ratkaisee yleisöäänien määrä, sitten äänestäneiden maiden määrä ja lopuksi esiintymisjärjestys. Tämä pitää kilpailun reiluna ja jännittävänä!

Piste-ennätykset

Euroviisujen historiaan on kertynyt vaikuttavia pistemääriä, erityisesti äänestysjärjestelmän uudistuttua vuonna 2016. Nykyisessä mallissa tuomarit ja yleisö antavat pisteensä erikseen, mikä on mahdollistanut aiempaa suuremmat kokonaispisteet. Alla on listattu korkeimmat pistemäärät finaaleissa uuden järjestelmän aikana.

Salvador Sobralin Portugalille tuoma voitto vuonna 2017 on yhä ennätys: 758 pistettä. Myös Kalush Orchestra, Loreen ja Kristian Kostov ovat keränneet huimia tuloksia.

Erityismaininta kuuluu kuitenkin Suomen Käärijälle, joka sai vuonna 2023 526 pistettä kappaleellaan Cha Cha Cha – eniten pisteitä koskaan ilman voittoa. Vaikka tuomariäänet eivät riittäneet ykkössijaan, yleisön suosikki oli selvä.

#	Maa	Vuosi	Artisti	Kappale	Pisteet	Sijoitus
1	Portugali	2017	Salvador Sobral	Amar pelos dois	758	1
2	Ukraina	2022	Kalush Orchestra	Stefania	631	1
3	Bulgaria	2017	Kristian Kostov	Beautiful Mess	615	2
4	Sveitsi	2024	Nemo	The Code	591	1
5	Ruotsi	2023	Loreen	Tattoo	583	1
6	Suomi	2023	Käärijä	Cha Cha Cha	526	2

Kaikki laulukilpailun voittajat

Eurovision laulukilpailu on kruunannut voittajia vuodesta 1956 lähtien, ja jokainen voittokappale on jättänyt jälkensä musiikkihistoriaan. Sveitsin Lys Assiasta (1956) Nemoa (2024) kisassa on nähty ikimuistoisia esityksiä ABBA:n Waterloosta (1974) Loreenin Euphoriaan (2012). Suomen ainoa voitto tuli Lordin Hard Rock Hallelujah’lla (2006). Alla oleva taulukko listaa kaikki voittajat maittain ja kappaleittain.

Vuosi	Maa	Esiintyjä	Kappale
2024	Sveitsi	Nemo	The Code
2023	Ruotsi	Loreen	Tattoo
2022	Ukraina	Kalush Orchestra	Stefania
2021	Italia	Måneskin	Zitti e buoni
2020	Peruttiin koronapandemian vuoksi
2019	Alankomaat	Duncan Laurence	Arcade
2018	Israel	Netta Barzilai	Toy
2017	Portugali	Salvador Sobral	Amar Pelos Dois
2016	Ukraina	Jamala	1944
2015	Ruotsi	Måns Zelmerlöw	Heroes
2014	Itävalta	Conchita Wurst	Rise Like a Phoenix
2013	Tanska	Emmelie de Forest	Only Teardrops
2012	Ruotsi	Loreen	Euphoria
2011	Azerbaidžan	Ell/Nikki	Running Scared
2010	Saksa	Lena	Satellite
2009	Norja	Alexander Rybak	Fairytale
2008	Venäjä	Dima Bilan	Believe
2007	Serbia	Marija Šerifović	Molitva
2006	Suomi	Lordi	Hard Rock Hallelujah
2005	Kreikka	Helena Paparizou	My Number One
2004	Ukraina	Ruslana	Wild Dances
2003	Turkki	Sertab Erener	Every Way That I Can
2002	Latvia	Marie N	I Wanna
2001	Viro	Tanel Padar, Dave Benton & 2XL	Everybody
2000	Tanska	Olsen Brothers	Fly on the Wings of Love
1999	Ruotsi	Charlotte Nilsson	Take Me to Your Heaven
1998	Israel	Dana International	Diva
1997	Iso-Britannia	Katrina & The Waves	Love Shine a Light
1996	Irlanti	Eimear Quinn	The Voice
1995	Norja	Secret Garden	Nocturne
1994	Irlanti	Paul Harrington & Charlie McGettigan	Rock ’n’ Roll Kids
1993	Irlanti	Niamh Kavanagh	In Your Eyes
1992	Irlanti	Linda Martin	Why Me?
1991	Ruotsi	Carola	Fångad av en stormvind
1990	Italia	Toto Cutugno	Insieme: 1992
1989	Jugoslavia	Riva	Rock Me
1988	Sveitsi	Céline Dion	Ne partez pas sans moi
1987	Irlanti	Johnny Logan	Hold Me Now
1986	Belgia	Sandra Kim	J’aime la vie
1985	Norja	Bobbysocks	La det swinge
1984	Ruotsi	Herreys	Diggi-loo diggi-ley
1983	Luxemburg	Corinne Hermès	Si la vie est cadeau
1982	Saksan liittotasavalta	Nicole	Ein bißchen Frieden
1981	Iso-Britannia	Bucks Fizz	Making Your Mind Up
1980	Irlanti	Johnny Logan	What’s Another Year?
1979	Israel	Gali Atari & Milk and Honey	Hallelujah
1978	Israel	Izhar Cohen & Alphabeta	A-Ba-Ni-Bi
1977	Ranska	Marie Myriam	L’oiseau et l’enfant
1976	Iso-Britannia	Brotherhood of Man	Save Your Kisses for Me
1975	Alankomaat	Teach-In	Ding-A-Dong
1974	Ruotsi	ABBA	Waterloo
1973	Luxemburg	Anne-Marie David	Tu te reconnaîtras
1972	Luxemburg	Vicky Leandros	Après toi
1971	Monaco	Séverine	Un banc, un arbre, une rue
1970	Irlanti	Dana	All Kinds of Everything
1969	Alankomaat	Lenny Kuhr	De troubadour
1969	Espanja	Salomé	Vivo cantando
1969	Iso-Britannia	Lulu	Boom-Bang-a-Bang
1969	Ranska	Frida Boccara	Un jour, un enfant
1968	Espanja	Massiel	La, la, la
1967	Iso-Britannia	Sandie Shaw	Puppet on a String
1966	Itävalta	Udo Jürgens	Merci, Chérie
1965	Luxemburg	France Gall	Poupée de cire, poupée de son
1964	Italia	Gigliola Cinquetti	Non ho l’età
1963	Tanska	Grethe & Jørgen Ingmann	Dansevise
1962	Ranska	Isabelle Aubret	Un premier amour
1961	Luxemburg	Jean-Claude Pascal	Nous les amoureux
1960	Ranska	Jacqueline Boyer	Tom Pillibi
1959	Alankomaat	Teddy Scholten	Een beetje
1958	Ranska	André Claveau	Dors, mon amour
1957	Alankomaat	Corry Brokken	Net als toen
1956	Sveitsi	Lys Assia	Réfrain

Suomi Eurovision laulukilpailussa

Suomi on osallistunut Euroviisuihin vuodesta 1961, tuoden lavalle monipuolisia esityksiä kansanmusiikista rockiin. Maan ainoa voitto tuli vuonna 2006, kun Lordi hurmasi maailman kappaleella Hard Rock Hallelujah. Käärijän Cha cha cha (2023) ja Blind Channelin Dark Side (2021) ovat myös nostaneet Suomen viisukartalle vahvoilla sijoituksilla. Alla oleva taulukko listaa Suomen esiintyjät, kappaleet, pisteet ja sijoitukset kautta aikojen.

Vuosi	Esiintyjä	Kappale	Pisteet	Sijoitus
2024	Windows95man	No Rules	38	19/25
2023	Käärijä	Cha cha cha	526	2/26
2022	The Rasmus	Jezebel	38	21/25
2021	Blind Channel	Dark Side	301	6/26
2020	Aksel Kankaanranta	Looking Back	Kilpailu peruttiin
2019	Darude & Sebastian Rejman	Look Away	23	Semifinaali, 17/17
2018	Saara Aalto	Monsters	46	25/26
2017	Norma John	Blackbird	92	Semifinaali, 12/18
2016	Sandhja	Sing It Away	51	Semifinaali, 15/18
2015	Pertti Kurikan Nimipäivät	Aina mun pitää	13	Semifinaali, 16/16
2014	Softengine	Something Better	72	11/26
2013	Krista Siegfrids	Marry Me	64	24/26
2012	Pernilla Karlsson	När jag blundar	41	Semifinaali, 12/18
2011	Paradise Oskar	Da Da Dam	57	21/25
2010	Kuunkuiskaajat	Työlki ellää	49	Semifinaali, 11/17
2009	Waldo’s People	Lose Control	22	25/25
2008	Teräsbetoni	Missä miehet ratsastaa	79	22/25
2007	Hanna Pakarinen	Leave Me Alone	53	17/24
2006	Lordi	Hard Rock Hallelujah	292	1/24
2005	Geir Rönning	Why?	50	Semifinaali, 18/25
2004	Jari Sillanpää	Takes 2 to Tango	51	Semifinaali, 14/22
2002	Laura Voutilainen	Addicted to You	24	20/24
2000	Nina Åström	A Little Bit	18	21/24
1998	Edea	Aava	22	15/25
1996	Jasmine Valentin	Niin kaunis on taivas	9	23/23
1994	CatCat	Bye Bye Baby	11	22/25
1993	Katri Helena	Tule luo	20	17/25
1992	Pave Maijanen	Yamma yamma	4	23/23
1991	Kaija Kärkinen	Hullu yö	6	20/22
1990	Beat	Fri?	8	21/22
1989	Anneli Saaristo	La dolce vita	76	7/22
1988	Boulevard	Nauravat silmät muistetaan	3	20/21
1987	Virve Rosti	Sata salamaa	32	15/22
1986	Kari Kuivalainen	Päivä kahden ihmisen	22	15/20
1985	Sonja Lumme	Eläköön elämä	58	9/19
1984	Kirka	Hengaillaan	46	9/19
1983	Ami Aspelund	Fantasiaa	41	11/20
1982	Kojo	Nuku pommiin	0	18/18
1981	Riki Sorsa	Reggae ok	27	16/20
1980	Vesa-Matti Loiri	Huilumies	6	19/19
1979	Katri Helena	Katson sineen taivaan	38	14/19
1978	Seija Simola	Anna rakkaudelle tilaisuus	2	18/20
1977	Monica Aspelund	Lapponia	50	10/18
1976	Fredi & Ystävät	Pump pump	44	11/18
1975	Pihasoittajat	Viulu-ukko	74	7/19
1974	Carita Holmström	Älä mene pois	4	13/17
1973	Marion Rung	Tom tom tom	93	6/17
1972	Päivi Paunu & Kim Floor	Muistathan	78	12/18
1971	Markku Aro & Koivistolaiset	Tie uuteen päivään	84	8/18
1970	Suomi boikotoi kisoja vuoden 1969 yhteisvoiton vuoksi
1969	Jarkko & Laura	Kuin silloin ennen	6	12/16
1968	Kristina Hautala	Kun kello käy	1	16/17
1967	Fredi	Varjoon – suojaan	3	12/17
1966	Ann-Christine	Playboy	7	10/18
1965	Viktor Klimenko	Aurinko laskee länteen	0	15/18
1964	Lasse Mårtenson	Laiskotellen	9	7/16
1963	Laila Halme	Muistojeni laulu	0	13/16
1962	Marion Rung	Tipi-tii	4	7/16
1961	Laila Kinnunen	Valoa ikkunassa	6	10/16

yhteystiedot

Mainostaminen sivustolla

——————-

Euroviisut.info on sivusto, jolle on koottu kattavasti kaikki tärkein tieto liittyen Eurovision laulukilpailuun sekä Suomen Uuden Musiikin Kilpailuun. Meiltä löydät ajankohtaiset uutiset, artistitiedot, kisojen aikataulut, tulokset sekä taustatietoa niin semifinaaleista kuin finaaleistakin.

Euroviisut.info on itsenäinen fanipohjainen verkkosivusto, eikä sillä ole virallista yhteyttä Eurovision laulukilpailun järjestäjään (Euroopan yleisradiounioni, EBU) tai muihin musiikkialan toimijoihin.